Alle 12-vuotiaiden koronarokotukset lapsen edun ja oikeuksien vastaisia

Kansalaisaloitteen tiedot

Laki tartuntatautilain (1227/2016) 45 § muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti:
lisätään tartuntatautilain (1227/2016) 45 §:ään 5 momentti seuraavasti:

Alle 12-vuotiaille ei tarjota vapaaehtoisia Covid-19-rokotteita.

Tämä laki tulee voimaan __. päivänä ___kuuta 202_.

Kansalaisaloite edellyttää, että eduskunta ryhtyy välittömästi toimiin lasten oikeuksien turvaamiseksi. Alle 12-vuotiaiden lasten koronarokotukset ovat perustuslaissa ja kansainvälisissä sopimuksissa turvattujen ihmisoikeuksien ja lapsen oikeuksien vastaisia. Hyöty-haittasuhdetta analysoitaessa on selvää, että alle 12-vuotiaiden lasten koronarokotusten hyödyistä ei ole tieteellistä näyttöä, mutta rokotuksista aiheutuvat haitat ja riskit ovat merkittäviä. Pfizerin tutkimus koronarokotteiden turvallisuudesta 5–11-vuotiaille lapsille on riittämätön. Lasten rokottaminen koronaa vastaan on epäeettistä.

SUOMEN PERUSTUSLAKI

Perustuslain 19 §:ssä säädetään, että julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Perustuslain 19 §:ssä säädetään lisäksi, että julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Voimassa oleva laki edellyttää näin ollen, että julkinen valta edistää lasten terveyttä ja tukee lapsen huolenpidosta vastaavia lapsen hyvinvoinnin turvaajina. Jotta tämä jokaisen lapsen perusoikeus toteutuisi, julkisen vallan tulee ottaa päätöksissään ja toimissaan huomioon ensisijaisesti lapselle itselleen koituvat terveysvaikutukset. Siten päätös lasten koronarokotuksista ei voi perustua muuhun kuin analyysille siitä onko lasten oma terveydentila uhattuna taudin vuoksi ja millaisia mahdollisia seurauksia rokotuksella on lasten terveydelle.

YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Suomi ratifioi Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) vuonna 1991. LOS on maailman laajimmin hyväksytty ihmisoikeussopimus. Sopimuksen 1 artikla säätää, että tässä yleissopimuksessa lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä, ellei lapseen soveltuvien lakien mukaan täysi-ikäisyyttä saavuteta aikaisemmin. Lasten koronarokotukset ovat useiden LOS:n artiklojen vastaisia. Sopimuksen 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, että kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Myös lasten koronarokotuspäätöksen on perustuttava lapsen edun ensisijaisuuteen. Huomioon ottaen koronan vaarattomuuden lasten omalle terveydelle, koronarokotuksen mahdolliset haittavaikutukset ja pitkän aikavälin vaikutusten tiedon puutteen, lasten koronarokotukset eivät ole lapsen edun mukaisia.

Sopimuksen 6 artiklan 2 kohta säätää, että sopimusvaltiot takaavat lapselle henkiinjäämisen ja kehittymisen edellytykset mahdollisimman täysimääräisesti. Lisäksi sopimuksen 24 artiklan 1 kohdan mukaan sopimusvaltiot tunnustavat, että lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista. Analysoitaessa lasten koronarokotusten hyöty-haittasuhdetta, on selvää, ettei mainittavia hyötyjä ole, mutta rokotuksista aiheutuvat haitat ja riskit ovat merkittäviä. Lasten henkiinjäämisen ja kehittymisen edellytykset sekä paras mahdollinen terveydentila taataan parhaiten jättämällä lapset rokottamatta.

EUROOPAN NEUVOSTON YLEISSOPIMUS IHMISOIKEUKSIEN JA IHMISARVON SUOJAAMISEKSI BIOLOGIAN JA LÄÄKETIETEEN ALALLA

Suomessa 2010 voimaan tulleen Euroopan neuvoston yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja lääketieteen alalla 2 artiklan mukaan ihmisen etu ja hyvinvointi ovat tärkeämpiä kuin pelkkä yhteiskunnan tai tieteen hyöty. Sopimuksen mukaan Suomen tulee taata lasten edun ja hyvinvoinnin ensisijaisuus. Rokotteiden eettinen perusta on pohjannut siihen, että rokote suojaa henkilöä taudilta. Nyt lasten rokotuksia perustellaan muiden suojelemisella. On vastoin yhteiskuntamme määrittelemiä perusperiaatteita, että lasten rokottamista harkitaan tai siitä päätetään siten, että muiden etu asetetaan ensisijaiseksi ennen lasten etua.

Yleissopimuksen 5 artiklan mukaan terveyteen kohdistuva toimenpide voidaan suorittaa vain, jos kyseinen henkilö on antanut suostumuksensa vapaasta tahdostaan ja tietoisena kaikista asiaan vaikuttavista seikoista. Samassa artiklassa todetaan, että kyseiselle henkilölle on annettava etukäteen asianmukainen selvitys toimenpiteen tarkoituksesta ja luonteesta sekä sen seurauksista ja riskeistä. Koronarokotuksille myönnetty ehdollinen myyntilupa tarkoittaa sitä, että rokotetutkimukset jatkuvat yhä ja rokotteen ottajat käytännössä osallistuvat tutkimukseen. Lasten suostumus koronarokotukseen tietoisena kaikista seikoista, seurauksista ja riskeistä, on mahdottomuus.

KORONATAUDIN VAKAVUUS LAPSILLE JA KORONAROKOTEHAITAT

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisun ”Lasten ja nuorten koronaepidemiatilanne Suomessa syksyllä 2021” mukaan valtaosa koronavirusinfektioista alle 12-vuotiaiden ikäryhmässä on lieväoireisia tai oireettomia ja tauti on lähes poikkeuksetta kotihoitoinen. Koronavirus ei ole Suomessa aiheuttanut lisääntynyttä sairaalahoidon tarvetta tai terveyspalveluiden kuormitusta alle 12-vuotiailla huolimatta siitä, ettei ikäryhmää ole rokotettu. Sairaalahoidon ilmaantuvuus ei tässä ikäryhmässä ole lisääntynyt huolimatta epidemiatilanteen voimakkaasta heikentymisestä syksyllä 2021. Hoitoilmoitusrekisteriin kirjatuista, osastolla hoidetuista potilaista osalla koronavirusinfektio ei ollut hoitoon ottamiseen vaikuttava syy, vaan sattuma- tai sivulöydös. Tehohoidossa oli sairaaloiden ilmoituksen mukaan ollut lokakuun loppuun mennessä vain kuusi alle 16-vuotiasta lasta koko maassa (tehohoidon laaturekisterin mukaan kolme tapausta). Pitkittyneiden koronaan liittyvien oireiden vuoksi oli erikoissairaanhoidossa tutkittu yhteensä kahdeksaa alle 16-vuotiasta lasta. Merkittävää on, että rekistereistä ei ole havaittavissa viitettä lasten pitkästä koronaoireilusta epäspesifisen tautitaakan muodossa, eikä myöskään lisääntymistä verrattuna infuenssa tai RSV-diagnoosin jälkeisiin käynteihin terveydenhuollossa. Lisääntynyttä terveyspalveluiden käyttöä ei havaittu myöskään kuuden kuukauden aikana positiivisen koronanäytteen jälkeen verrattuna vastaavaan ajanjaksoon ennen koronatartuntaa samoilla lapsilla. (Lähde 1.) THL:n tartuntatautirekisterin mukaan Suomessa ei ole todettu 3.12.2021 mennessä koronavirustautiin liittyviä kuolemia lainkaan alle 30-vuotiailla.

Suomessa 5–11-vuotiaista noin 5 prosentilla oli todettu varmistettu koronainfektio marraskuun 2021 loppuun mennessä. Heistä on hoidettu sairaalassa 0,2 prosenttia eli 33 lasta. Hoitojaksot ovat olleet lyhyitä, yleensä 1–2 vuorokautta. Jos 5–11-vuotiaita lapsia ei rokoteta, voidaan karkeasti arvioida, että 20–40% koko ikäryhmästä olisi saanut koronatartunnan maaliskuun 2022 loppuun mennessä. Näin ollen tautitaakka voisi olla 2–4-kertainen nykyiseen nähden, mikä tarkoittaisi, että 5–11-vuotiaista tartunnan saaneista noin 30–100 joutuisi sairaalahoitoon. (Lähde 2.) Näihin tapauksiin olisi tärkeää saada käyttöön varhaishoidon mallit. 68 maata on jo hyväksynyt varhaishoidot, jotka perustuvat 1179 tieteelliseen tutkimukseen (Lähde 3).

Kun tarkastelee taudin vakavuusarviota lapsilla ja vertaa koronarokotteen haittavaikutusilmoitusten tilastoihin, voi nähdä, että rokote aiheuttaa lasten terveydelle suuremman vaaran kuin koronan sairastaminen. Fimeaan on 16.11.2021 mennessä tullut 426 koronarokotteen haittavaikutusilmoitusta 12–17-vuotiaista. Haitan on arvioitu olevan vakava 101 ilmoituksessa. Pfizer-BionTechin rokotteen vakavan haitan ilmoituksissa hermostoon liittyvät haitat olivat yleisimpiä. Myös kuolema lasketaan vakavaksi haitaksi. Kaikkien Fimeassa 16.11.2021 mennessä käsiteltyjen 5686 ilmoituksen joukosta vakavan haitan ilmoituksia on 4032, joista 132 kerrotaan potilaan menehtyneen. Ei ole tiedossa mihin ikäryhmään Fimean rekisteröimät alle 50-vuotiaiden kuolemantapaukset (12 kpl) kuuluvat, sillä niitä ei eritellä Fimean katsauksessa. Yhteensä koronarokotteiden haittavaikutusilmoituksia on saapunut jo yli 20 000. (Lähde 4.) Näitä lukuja tarkasteltaessa on syytä muistaa, että vain murto-osasta rokotehaitoista tehdään ylipäätään ilmoituksia tietokantaan; raportointi on vapaaehtoista. Lisäksi koronarokotteen pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä. Vertailukohtaa lukuihin antaa se, että vuoden 2018 aikana tehtiin kaikista rokotteista Suomessa yhteensä 740 haittavaikutusilmoitusta, joista 173 oli vakavan haitan ilmoituksia (Lähde 5).

Tutkimustiedon valossa mRNA-koronarokotusten piikkiproteiini voi haitata adaptiivista vastustuskykyä (immuniteettia) ja korostaa täysimittaisten piikkipohjaisten rokotteiden mahdollisia sivuvaikutuksia (Lähde 6). Muun muassa sydänlihas- ja sydänpussitulehduksia onkin ilmaantunut koronarokotteen jälkeen poikkeuksellisen paljon, erityisesti nuoressa ikäluokassa. USA:n rokotusten haittavaikutustietokannassa (VAERS) vuosina 2010-2020 sydänlihas- ja sydänpussitulehduksia oli kaikista rokotuksista tulleista ilmoituksista korkeintaan 122 kappaletta/vuosi. Vuonna 2021 kaikkien rokotusten sydänlihas- ja sydänpussitulehdusten määrä on ollut 15531 kappaletta 26.11.2021 mennessä. (Lähde 7.)

Koska rokotteen teho hiipuu ajan myötä, annettavien rokotteiden määrä kasvaa. Näin ollen myös riskit rokotehaittaan kasvavat. Jos lasten rokotukset alkavat, kuinka monta rokoteannosta vuosien myötä lapsille annettaisiin.

PFIZERIN TUTKIMUS KORONAROKOTTEIDEN TURVALLISUUDESTA 5–11-VUOTIAILLE LAPSILLE

Euroopan komissio on myöntänyt ehdollisen määräaikaisen myyntiluvan BioNTech-Pfizerin Comirnaty rokotteelle (Lähde 8). Euroopan lääkevirasto (EMA) hyväksyi 25.11.2021 BioNTech-Pfizerin rokotteen antamisen 5–11-vuotiaille. EMA:n hyväksyntä seuraa USA:n rokotelupaviranomaisen FDA:n antamaa hyväksyntää. Tämän hyväksynnän perustana on Pfizerin dokumentti (Advisory Committee Meeting Document 26.10.2021), missä esitellään Pfizerin tekemä tutkimus koronarokotteiden turvallisuudesta 5–11-vuotiaille lapsille (Lähde 9).

Pfizerin koronarokotetutkimus sisälsi kaksi 5–11-vuotiaiden lasten ryhmää, jotka kumpikin käsittivät noin 2250 osallistujaa. Näissä kahdessa ryhmässä yhteensä noin 3000 lasta sai koronarokotteen, loput placeboa. Ensimmäisen ryhmän osallistujien seuranta-aika toisen rokoteannoksen jälkeen sijoittui kahden ja kolmen kuukauden väliin. Toisen ryhmän osallistujia seurattiin noin 2,5 viikkoa toisen rokoteannoksen jälkeen. Tutkimuksessa vakavat haitat tai tutkimuksen keskeytykset kirjattiin yleisesti ei rokotetutkimuksesta johtuvaksi. Osa rokoteturvallisuusanalyysistä on tehty perustuen pienempään otantaan lapsista, ei kaikista tutkimuksessa mukana pysyneistä lapsista. Pfizerin mukaan testiryhmään osallistuneiden 5–11-vuotiaiden lasten pieni määrä ei mahdollistanut sydänlihastulehdusriskin todentamista rokotukseen liittyen. Pitkän aikavälin turvallisuutta liittyen sydänlihastulehdukseen ja sydänpussitulehdukseen tutkitaan Pfizerin mukaan sen jälkeen, kun rokotteen käyttölupa lapsille on annettu. Tämä sisältää 5-vuotisen seurantatutkimuksen. Muita mahdollisia vakavia haittoja ei pitkän aikavälin turvallisuustutkimuksen osalta mainita. (Lähde 9.)

Pfizerin hyöty/riskianalyysissä Covid-19 kuvataan lapsille vakavana ja potentiaalisesti elämää uhkaavana tautina. Lasten Covid-19 taudin estäminen nähdään terveyshyötynä ja väylänä taata kouluopetus paikan päällä kouluissa. Lisäksi Pfizer näkee lasten rokottamisen estävän koronan leviämistä. Tähän ei kuitenkaan tutkimuksessa ole esittää tutkimustietoa. Turvallisuus arvioidaan useassa kohdassa perustuen vanhempien lasten/nuorten tutkimuksiin ja siihen, että 5–11-vuotiaiden rokoteannos on pienempi. (lähde 9.)

Lasten rokottaminen ilman riittäviä ulkopuolisten ja riippumattomien tahojen tieteellisiä tutkimuksia sekä ilman tutkimustietoa koronarokotteiden pitkän ajan vaikutuksista on epäeettistä ja moraalitonta. Pfizerin tutkimus 5–11-vuotiaille lapsille, minkä pohjalta rokotteiden käyttö ikäryhmän lapsille on myönnetty, on riittämätön, otannaltaan pieni eikä pysty näyttämään todellisten mahdollisten haittavaikutusten määrää lyhyen seuranta-ajan vuoksi. Lisäksi kaksi verrokkiryhmää ovat seuranta-ajaltaan erilaiset, mikä ei mahdollista yleispäteviä johtopäätöksiä ryhmien perusteella. Pfizerin perustelut hyöty/riskianalyysissä eivät perustu vahvaan tieteelliseen tutkimusnäyttöön. Pfizer mm. myöntää, ettei sydänlihastulehdusriskin todentaminen ollut tutkimuksessa mahdollista lasten pienen määrän vuoksi.

KORONAN TARTUTTAVUUS

THL:n julkaisun mukaan tartunnoista on koko pandemian aikana todettu Suomessa alle 12-vuotiaassa väestössä 15 %; 0–4-vuotiaiden osuus varmistetuista tapauksista on ollut 4 % ja 5–11-vuotiaiden 11 %. Aikuisten testaamisen vähennyttyä alle 12-vuotiaiden lasten osuus tapauksista on kasvanut viime viikkoina selvästi ollen viikolla 46 27 % kaikista tapauksista. Kun kahdesti rokotettujen testaamista ei lievien oireiden yhteydessä aina suositella, on luultavaa, että huomattava osa täysin rokotettujen tartunnoista jää havaitsematta. Viruskierto rokotetussa väestössä on siis runsaampaa kuin heillä havaittu tapausilmaantuvuus osoittaa. Kun tarkastellaan tartuntamääriä rokotustilanteen mukaan, havaitaan, että varmistetuista tapauksista kasvava osa on todettu kahdesti rokotetuilla. (Lähde 1.)

Keväällä 2021 altistuneita testattiin huomattavasti aiempaa enemmän virusmuunnosten leviämisen torjumiseksi. Testauksen avulla oireettomat tapaukset löydettiin aiempaa kattavammin: alle 12-vuotiaista jopa joka kolmas positiivisen testituloksen saanut oli testattaessa oireeton. Varhaiskasvatus- ja kouluympäristöön liittyviä jatkotartuntoja todettiin tästä huolimatta vain pienellä osalla altistuneista. Aikuisten tartunnat olivat suurimmaksi osaksi peräisin varhaiskasvatus- tai kouluyhteisön toiselta aikuiselta. Tartuntariski koulussa altistumisen jälkeen oli selvästi vähäisempi kuin tartuntariski muissa korona-altistumistilanteissa. 20.8.2021 mennessä kunnat olivat raportoineet tiedot yhteensä 96 084 henkilöstä, jotka olivat altistuneet varhaiskasvatus- tai kouluympäristössä. Heistä 1 815 (1,9 %) oli saanut tartunnan. (Lähde 1.)

Keväällä 2021 laajojen rajoitustoimien yhteydessä yläkoulut siirrettiin vähintään kolmeksi viikoksi etäopetukseen. Kun tarkasteltiin yläkouluikäisten ilmaantuvuuden suhteellista muutosta niillä alueilla, joilla yläkoulut olivat etäopetuksessa niiden alueiden tilanteeseen, joilla lähiopetus jatkui keskeytyksettä, ei havaittu eroa alueiden tai eri ikäryhmien välillä. Tällä perusteella yläkoulujen etäopetukseen siirtäminen ei vaikuttanut tuovan lisähyötyä epidemian hallintaan. Samankaltaisia havaintoja on raportoitu esimerkiksi Japanista ja Norjasta. (Lähde 1.)

THL:n julkaisu tarjoaa näköalan siihen, etteivät lapset ole merkittävässä asemassa koronan leviämisessä. Näin ollen kattavatkaan lasten joukkorokotukset eivät ehkäise koronapandemian leviämistä.

KUKA PÄÄTTÄÄ LAPSEN KORONAROKOTTEEN OTTAMISESTA

THL on tiedottanut, että alaikäinen voi itse päättää koronarokotteen ottamisesta, jos rokotuksen antava terveydenhuollon ammattilainen katsoo, että hän ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään rokotuksestaan. Lapsen itsenäiselle päätöksenteolle ei ole laissa määritelty ikärajaa, ja siksi asia arvioidaan tapauskohtaisesti. (Lähde 10.) Samaa linjausta sovelletaan myös alle 12-vuotiaiden kohdalla. THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio arvioi 1.12.2021: ”Koska nyt kyseessä ovat pienemmät lapset, heistä hyvin moni vaatii vanhemman suostumuksen” (Lähde 11). Kuinka tämä toteutuu käytännössä, ei ole tietoa.

Lapselle ollaan antamassa näin ollen vastuu tilanteessa, jossa hänen on käytännössä mahdotonta saada puolueetonta tutkimustietoa tai ymmärtää vaikeita kysymyksiä, jotka liittyvät koronarokotukseen ja sen riskeihin. Myöskään terveydenhuollon ammattilainen henkilönä, joka tekee päätöksen siitä onko lapsi kykeneväinen päättämään rokotuksestaan, ei täytä lapsen oikeusturvan vaatimuksia. Terveydenhuollon ammattilainen, joka ei tunne lasta ja keskustelee lyhyesti lapsen kanssa ennen rokotuspäätöstä, ei voi olla kykeneväinen arvioimaan riittävästi lapsen kehitystasoa. Vaikka vanhempien vastuu lapsestaan on mitätöity päätöksen suhteen, kantavat vanhemmat vastuun rokotehaitan sattuessa kohdalle.

JOHTOPÄÄTÖKSET

25.11.2021 päivätyn valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti hallituksen hybridistrategiassa rokotuksilla pidetään yhteiskuntaa avoimena sekä turvataan osallisuutta yhteiskunnan eri toimintoihin. Rokotuksilla vähennetään koronavirustapausten määrää, koronaan liittyvää sairastavuutta ja vakavaa koronavirustautia (sairaala- ja tehohoito, kuolemantapaukset ja eliniän menetys). Rokotukset turvaavat myös terveydenhuollon kapasiteetin riittävyyttä ja palveluiden saatavuutta. Yhtenä toimena tavoitteiden saavuttamiseksi on linjattu varautuminen alle 12-vuotiaiden lasten rokotuksiin. Lasten rokottamista on myös perusteltu arvion mukaan, että 30-100 5–11-vuotiasta lasta joutuisi sairaalahoitoon koronainfektion tai siihen liittyvien oireyhtymien johdosta. THL laajensi 2.12.2021 rokotesuosituksiaan sisältämään riskiryhmään kuuluvien 5–11-vuotiaiden lasten rokotuksen. Lisäksi THL ehdottaa rokotuksia lapsille, joiden lähipiirissä on vakavasti immuunipuutteisia henkilöitä. THL:n mukaan ennen koko 5–11-vuotiaiden ikäryhmän rokottamista on odotettava lisätietoja lasten rokottamisen turvallisuudesta.

Lasten rokottamisen perustelut osana hybriditrategiaa eivät ole linjassa Suomen perustuslain tai Suomen ratifioimien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa. Lapsen etu tulee olla aina ensisijainen kaikissa päätöksissä. Lasten rokottamista ei voi perustella yhteiskunnan auki pitämisellä, osallisuudella eri toimintoihin tai leviämisen ehkäisyllä. Lisäksi, kattavatkaan lasten joukkorokotukset eivät ehkäise koronapandemian leviämistä. Mm. varhaiskasvatus- ja kouluympäristöissä aikuisten tartunnat ovat olleet suurimmaksi osaksi peräisin toiselta aikuiselta. On myös tärkeä tarkastella taudin vakavuutta lapsille verrattuna mahdollisiin rokotteen haittavaikutuksiin ja riskeihin. 30-100 lapsen mahdollinen sairaalahoito tulee asettaa suhteessa yhä eneneviin vakaviin rokotehaittoihin ja pitkän aikavälin riskeihin, jotka vasta tulevaisuudessa voidaan todeta koko laajuudessaan. Mahdolliset vakavat rokotehaittariskit ovat erityisenä riskinä myös riskiryhmään kuuluville lapsille. Tutkimusnäytön puute 5–11-vuotiaiden lasten koronarokotusten vaikutuksista lasten terveydelle on otettava huomioon. Lapsia ei voi altistaa haitoille ja riskeille, jotka voivat olla ennennäkemättömän suuret. Pfizerin tutkimus 5–11-vuotiaiden lasten koronarokotusten turvallisuudesta on riittämätön sekä mm. lasten määrän että seuranta-ajan suhteen. Lisäksi THL:n linjaus, että alle 12-vuotiaiden lasten rokotepäätöksessä lapsen itsenäinen päätöksenteko arvioidaan tapauskohtaisesti, on kyseenalainen. Yhteiskuntamme tärkein tehtävä on suojella lapsia.